torstai 6. syyskuuta 2012

Hilma.

Ohoh, taas on viikko vierähtänyt viime postauksesta. On ollut niin paljon tekemistä, ettei ole muistanut koko blogia. Oltiin Mean kanssa koko viikonloppu mun isän luona ja siellä juteltiin sitten koirista. Mulla on ollut ihan hirveän kauan koirakuume ja se meidän edellisen koiran (jotkut teistä varmaan Lokin muistaakin) oli mulle kova paikka, koska se oli erittäin tärkeä, se vaan sai vääränlaista koulutusta, oli luovutettu ihan liian aikaisin ja oli ihan sekaisin raukkaparka, koska mä hellin sitä liikaa ja toinen osapuoli kuritti liikaa. Noh mutta kuitenkin ihan mielenkiinnosta selailin sunnuntaina Tori.fi sivustoa ja siellä tuli vastaan aivan ihana 11 viikkonen seropi pentue huittisista. Jonkun aikaa vähän kyselin pennuista sähköpostin kautta niiden omistajalta ja sitten yhtäkkiä oltiinkin Piipan kanssa maanantaina jo ajamassa kohti huittista.. :D

Noh maanantaista asti mulla on pyöriny jaloissa tälläinen suloinen Hilma neiti! Isässä on kaukasian-, etelä-venäjän- ja saksanpaimenkoiraa ja emä on laika & husky mix.





Helpottaa paljon pennun koulutustakin se, että Mea on jo näin iso ja päivisin hoidossa niin on helppo viedä lenkeille ja opettaa pikkuhiljaa yksin oloa. Meahan on tottunu ihan vastasyntyneestä asti koiriin ja osaa jo nätisti niitä silitelläkin ja tykkää koirista ja muistakin eläimistä ihan älyttömästi. Hilma taas on ottanut Mean vastaan myöskin erittäin hyvin ja on muutenkin melko rauhallinen pentu, ei turhia riehu.



Niin joo ja Mea lähti pari päivää sitten kävelemään! Nyt se vahtiminen vasta alkaakin :D

11 kommenttia:

  1. Voi toista.. :-D Hihi, mullakin on ollut meidän rakkaan Sannin poismenosta asti kauhee koirakuume... No, onneks keväällä pitäis meille tulla suomenlapinkoira. ^_^

    VastaaPoista
  2. en tajua miksi viet lapsesi hoitoon vaikka olet kokopäivän kotona?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noh jos et oo aiemmista postauksista tajunnut, niin ei mahda mitään, mutta näin sadannen kerran Mea on hoidossa siksi, että pääsen itse etsimään töitä tai hakemaan opiskelupaikkaa joita ei nyt hirveästi satu olemaan tarjolla tällä hetkellä, vaikka kovasti yrittäny etsiä..

      Poista
  3. En tiedä mitään koirahistoriastasi, muutakuin sen mitä kirjoitit tässä postauksessa. Enkä halua tuomita mitenkään koiran koulutustaitojasi tai pennun otto ideaasi.
    Kuitenkin koiria ja ongelmakoiria olen kouluttanut useampia vuosia, niin halusin vain tuoda tälläisen asian ilmi - minkä toivon että olet ottanut huomioon.
    Koiran pennussasi löytyy hyvin psyykkisesti (ja fyysisestikin) vahvoja rotuja, jotka eivät sovi ensimmäiseksi koiraksi - eivät välttämättä sovi asumaan muualle kuin maalle - sekä rotuja joiden kouluttamisessa tarvitaan taitoa ja viisautta.
    Olethan ottanut selvää näiden rotujen taustoista?
    Sekä kaukaasian- että etelävenäjänpaimenkoirat on jalostettu vahtimaan karjaa, puolustamaan taloa, laumaansa ja reviiriänsä. Nämä piirteet tulee aina löytymään koiran perimästä vaikka sitä kuinka kouluttaisi. Ilman tarkkaa ja johdonmukaista koulutusta näiden rotujen edustajat eivät välttämättä hyväksy vieraita ihmisiä omalle reviirilleen. -> Koiraon jalostettu käyttäytymään vastaavalla tavalla: sen tulee ajaa ei toivotut ihmiset/koirat/mikä tahansa pois alueeltaan, vaikka tappamalla, jos eivät uhkaukset tehoa.
    Saksanpaimenkoirat ovat, linjasta riippuen, vietikkäitä, osittain myös dominoivia, herkästi "johtajanpaikan" ottavia koiria, jotka keksivät itse paljon tekemistä päivisin ellei aktivointia ole hoidettu oikein. Myös sakemannille vartiointi on myös osa normaalia käyttäytymistä, myös rodun saalistamiskäyttäytyminen on vahvaa joka saattaa koulutuksen puuttuessa ilmetä esimerkiksi juoksevan lapsen jahtaamisena. Positiivista tässä rodussa on toki se, että koulutettavuus on huomattavasti parempi kuin kaukkarilla tms.

    Voihan tämä teidän koiranne olla onnistunutkin mixaus, jolle ei näiden rotujen "ikäviä puolia" ole siunaantunut. Mutta suosittelen kyllä lämpimästi, että lähtisit heti kun pennulla on tarpeeksi ikää niin koulutuksiin ja kursseille sen kanssa - jotta myöhemmin ei tulisi ongelmia.
    Ja että otat selvää erityisesti kaukaasian- ja etelävenäjänpaimenkoirien historiasta, jotta pystyisit ymmärtämään mitä koiran päässä mahdollisesti tulee liikkumaan.

    Enkä sano tätä mitenkään pahalla, vaan halusin vain "auttaa" ettei myöhemmin tulisi ongelmia koiran kanssa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän kyllä, että kaukkarit varsinkin ovat erittäin haastavia koiria ja olen niistä paljon lukenutkin, kun olen joskus kyseisestä rodusta haaveillut ja haaveiluksi aina jäänytkin, koska tiedän ettei sellaista koiraa voi kerrostaloon ottaa. Muistakin roduista olen ottanut selvää ja itse olen koko ikäni kasvanut saksanpaimenkoirien kanssa, joten kyseisen rodun käyttäytyminen sun muu on erittäin tuttua. :)

      Olen myös suunnitellutkin meneväni Hilman kanssa kursseille, kunhan sitä ikää tulee ja kiitoksia, että sanoit, en ottanut pahalla en ollenkaan. :)

      Poista
  4. Minä kyllä myös kauhistelen koiravalintaasi. Onko sinulla varmasti aikaa ja voimia kouluttaa oikeasti vaativaa koiramixiä? Jos et kykene hankkimaan edes työ-/koulupaikkaa ilman että lapsi on hoidossa, niin miten kuvittelet hoitavasti koiranpennun koulutuksen pienen lapsen kanssa yksinhuoltajana? Minua vain säälittää sellaiset isot seropit, jotka on myytävänä pitovaikeuksien vuoksi, koska ensimmäinen omistaja ei ole tarpeeksi perehtynyt asiaan johon on ryhtymässä. Minun kantani on, että se joka koiran ottaa on valmis sitoutumaan siihen, että antaa koiralle loppuelämän kodin. Tietenkin jokin järkyttävä suuri muutos elämässä on eri asia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Jos et kykene hankkimaan edes työ-/koulupaikkaa ilman että lapsi on hoidossa" <- Tiedätkö kuinka pitkät jonot pphoitajille on? Ensinnäkään, en olisi päässyt tällekään kurssille joka maanantaina alkaa, jos lapsi olisi kotona ilman hoitajaa niin en nyt oikein käsittänyt tuota sun lausetta, vai pitäiskö mun jättää tyttö yksin kotiin siksi aikaa? :D Ei se vaan mee niin, että ensin etitään työpaikka/kurssi ja kun semmonen on tiedossa niin sitten vasta rupeisi etsimään lapselle hoitopaikkaa, koska joka paikkaan on niin hirveät jonot. Eiköhän se ole jokaisen oma asia, minkälaisen koiran hommaavat? Edelleenkin olen rotuihin perehtynyt ja kokemusta koirista on sen verran, että saatoin kyseisen koiran ottaa.

      Poista
  5. Onkos anonyymeillä sitte kokemusta siitä, että otetaan isokoira, ja ei pystytä siitä huolehtimaan? Varmaan nämä pätiät ovat niitä jotka itse ottavat ison koiran ja eivät kykene sitä kouluttamaan saatika muutakaan, niin annetaan sitten koira eteenpäin. Eikö se ole jokasen oma bisnes ottaako ison haastavan koiran, vai pienen sylipuudelin? joten eiks se mene nii että kaikki pitää huolen omista bisneksistä ja asioista? ja mitä väliä sillä on onko Mea hoidossa päivisin? jos toinen menee kursseille, ja mealle on tarhassa oman ikäistä leikkiseuraa, ja oppiipa neiti sosiaaliseksi siinä samalla. ei mulla muuta. -Emmi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan. Itelleki tuli mieleen sama, kuin Emmille parissa ekassa lauseessa. :)

      Poista

Popular posts